Tuulivoimaosaajien matkassa

Toimittaja-valokuvaaja vietti muutamia päiviä tuulivoimaloiden huoltoon erikoistuneen JBE Service Oy:n mukana Ruotsin Lapissa.

Blogi - Julkaistu: 19.10.2016 - Teksti: Janne Körkko & Taru Kaarlela. Kuva: Janne Körkko.

Aurinko paistaa, ilma tuntuu raikkaalta. Olemme Ruotsissa tunturin laella, noin kahdeksansataa metriä merenpinnan yläpuolella. Täältä näkee mukavan kauas. Norjan puolella sijaitsevat lumiset vuorenhuiput ovat alle sadan kilometrin päässä. Ympärillä avautuu loppumaton metsänäkymä lukuisine lampineen. Näkymät ovat varsin upeat. Mainio työpaikkaetu näin nättinä päivänä.

Saavuimme Arjeplog-nimiseen pieneen kylään seuraamaan tuulivoimalan korjauksen etenemistä. Tarkoitus olisi nostaa roottori takaisin paikalleen, kun vaihdelaatikko on vaihdettu ja asennukset on saatettu päätökseen. Asennus- ja nostotöiden etenemisestä vastaa Jarmo Berg ja hänen yrityksensä JBE Service Oy.

Jarmo perusti JBE Servicen kesällä 2012. ”Yrittäjyys on kiinnostanut jo vuosia ja toimiala kasvaa vauhdilla, joten usko tulevaisuuteen on vahvaa”, Jarmo toteaa. ”Yritystoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Toivon toiminnan kasvavan tasaisesti ja tavoitteena on saada myös pidempiä huoltosopimuksia”, Jarmo lisää.

”Aloitin urani tuulivoima-alalla Winwindin palveluksessa. Työskentelin yhtiössä yli 6 vuotta. Winwindillä opin tuulivoimaloiden valmistus-, pystytys- ja kunnossapitotöistä sekä niiden johtamisesta”, Jarmo kertoo. Hän teki myös paljon töitä ulkomailla, jonka hän kokee hyvin opettavaisena ja tärkeänä vaiheena.

Tuulivoimasta keskusteltaessa arvellaan usein, että tuulipuistot työllistävät lähinnä pystytysvaiheessa ja silloinkin ulkomaalaisia asentajia. ”Tuulivoimaloiden kunnossapitoon tarvitaan aina myös paikallisvoimia, tosin valtaosa meidänkin projekteista on tähän saakka ollut ulkomailla”, Jarmo kertoo. JBE Service työllistää tällä hetkellä seitsemän vakituista työntekijää. ”Kesän aikana meillä työskenteli myös viisi määräaikaista työntekijää. Yrityksellämme on lisäksi hyvät yhteistyökumppanit, joten resursseja löytyy tarvittaessa. Olemme tehneet yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa, jotka kouluttavat tuulivoima-asentajia. Kesä ja syksy ovat olleet kiireisiä, mutta sehän on vain positiivista”, Jarmo toteaa.

Uskon, että työpaikkahaastattelussa keskustellaan varmasti korkeapaikankammosta sekä fyysisistä ominaisuuksista. Olen nimittäin nousemassa hissillä tuulivoimalan huipulle konehuoneeseen, joka sijaitsee noin 80 metrissä. Hissi kolahtaa määränpäähän, ja kiipeilen loppumatkan laitteiden seassa kohti konehuonetta. Jään miettimään torneja, joissa ei ole hissejä. Luulisi kunnon pysyvän kohdallaan, kun kiipeilee ylös ja alas tikkaita päivittäin, puolia on satoja. ”Aikaisemmin kun kiipeili torneissa tiheämmin, niin oli kovemmassa kunnossa, parhaimmillaan matkaan meni noin 3.5 minuuttia”, Jarmo muistelee.

Konehuoneeseen saavuttua ympärillä on monenlaisia laiteita, minulle ne eivät luonnollisestikaan kerro mitään. Konehuoneesta kuuluu leppoisaa puheensorinaa ja naurua. ”Hyvällä huumorilla on olennainen osa työyhteisössä”, kertovat työntekijät Hannu Berg ja Veli ”Pappa” Pekkala. ”Tärkeintä on tietää mitä tekee, ja että tekemisellä on seuraukset”, toteaa Hannu. Olosuhteet ovat varsin haastavia. Konehuoneet ovat ahtaita ja täynnä laitteita, ja voimalat sijaitsevat luonnollisesti tuulisilla paikoilla, joten kylmyydeltä pitää osata suojautua varsinkin talvella. Hyvältä työntekijältä vaaditaan joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä oma-aloitteisuutta. ”Minulla on tällä hetkellä toimiva tiimi”, toteaa Jarmo.

Meneillään on vaihdelaatikon nosto. Pelkät valmistelut vaativat useita päiviä. Elementit, joita liikutellaan tuulivoimalan huipulle painavat kymmeniä tonneja. Virheisiin ei ole varaa. Liityn kamerani kanssa miesten seuraan reunalle, jossa he ovat kiinnittämässä viimeisiä letkuja ennen vaihdelaatikon nostoa. Täytyy sanoa, että reunalla oleminen hirvittää. Miehet työskentelevät tottuneesti ilman korkean paikan kammoa. Minua hirvittää eniten tornin huojuminen, joka lisää akrofobiaa entisestään.

Vaihdelaatikko nousee paikalleen suunnitellussa aikataulussa ilman suurempia ongelmia.

Tuuliennusteet antavat lupaavia tuulennopeuksia torstai-iltapäivälle. Roottorin tuulipinta-alat ovat valtavia, koska niiden halkaisijat ovat yli satametrisiä. Turvallisuusohjeita ja tuulirajoja on siis syytä noudattaa tarkkaan. ”Roottorin nosto on tuulivoimalan nostotöistä vaativin”, Jarmo toteaa. Jarmo johtaa nostoa tottuneesti radiopuhelimen kanssa ja antaa ohjeita tarvittaessa. ”Nosturikuskien on oltava ammattitaitoisia ja rauhallisia kavereita”, Jarmo sanoo. Noston aikana käytetään kahta nosturia, toisella nosturilla tasapainotetaan roottorin kulma oikeaksi. Nostossa tarvitaan myös lihasvoimaa: köysimiehien tehtävänä on hallita roottorin sivuttaisliikkeitä. Tuulenpuuskat noston aikana ovat ei-toivottuja vieraita.

Täytyy todeta, että nostotöiden seuraaminen on vaikuttava kokemus: suuria elementtejä liikutellaan noin hallitusti. Kiipeän vielä konehuoneen katolle seuraaman roottorin paikalleen asennusta. Roottori saadaan asemoitua ja kiinnitettyä paikoilleen. Voimala vaatii vielä pari työpäivää sekä koekäytön. Tämän jälkeen voimala on taas käyttökunnossa ja valmiina tuottamaan puhdasta uusiutuvaa energiaa.

Mainoskuva