Tuulivoima tuo kunnille suuret kiinteistöverotulot

Tuulivoimaa on rakennettu tähän mennessä noin 70 suomalaiseen kuntaan. Lisäksi hankkeita on vireillä noin 70 kunnassa, jossa ei vielä ole tuulivoimaa - joskin osa hankkeista saattaa olla hyvin varhaisessa vaiheessa. Tuulivoiman rakentaminen on usein merkittävä investointi alueella, jonne investointeja on mahdollisesti vaikeaa houkutella. Kuntatalouden kurimuksen aikana tuulivoima onkin tehokas tapa tuoda kunnille elinvoimaa: rakennusaika tuo piristysruiskeen monenlaisten palveluiden tarjoajille ja etenkin iso hanke pienessä kunnassa muuttaa merkittävästi kiinteistöverotulojen kertymää, ja siten kunnan taloutta. Uusia pysyviä työpaikkojakin on työssäkäyntialueelle odotettavissa huoltojen ja kunnossapidon kautta. Niiden määrä riippuu voimaloiden määrästä.

Tuulivoima ja yhteiskunta - Julkaistu: 15.6.2021 - Teksti: Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Kuva: wpd windmanager Suomi

Kiinteistöveroilla paikallista hyväksyttävyyttä

Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaksi kiinteistöksi lasketaan perustukset, torni ja konehuoneen eli nasellin kuori. Muut osat, kuten lavat ja voimansiirtojärjestelmä, katsotaan koneiksi ja laitteiksi, jotka eivät kuulu kiinteistöverotuksen piiriin. Nyrkkisäännön mukaan 30 prosenttia tuulivoimalan investointikustannuksista on kiinteistöverotettavaa osuutta.

Tuulivoimaloiden kiinteistöveron perusteita muutettiin kahteen otteeseen viime vuosikymmenellä: ikäalennusta pienennettiin, minimiverotusarvoa nostettiin ja tuulivoimalat siirrettiin verotettavaksi pääsääntöisesti voimalaitoksen kiinteistöveron mukaan. Muutoksen myötä yksi tuulivoimala kerryttää elinkaarensa aikana kunnalle yli 400 000 euroa kiinteistöveroa, jos se sijaitsee isommassa tuulipuistossa ja kunta on ottanut käyttöön voimalaitoksen kiinteistöveron, joka on maksimissaan 3,1 prosenttia. Verokertymä on moninkertainen verrattuna muutoksia edeltäneeseen aikaan tai Ruotsissa kerättyihin kiinteistöveroihin. Tuulivoima-ala kuitenkin katsoo, että vaikka nykyinen kiinteistöveron taso heikentää Suomen kilpailuasetelmaa suhteessa Ruotsiin investointien houkuttelussa, parantaa korkeampi kiinteistöverokertymä tuulivoiman hyväksyttävyyttä kunnissa. Merituulivoimaloiden kalliimpien perustusten vuoksi niiden maksama vero on kuitenkin kohtuuton, ja sitä ollaankin muuttamassa. 

Iloa budjetin tekoon kiinteistöveroista

Suomeen jo rakennettu tuulivoima on keskittynyt vahvasti länsirannikolle neljään pohjanmaan maakuntaan ja etenkin Pohjois-Pohjanmaalle. Myös Lapissa on paljon tuulivoimaa. Eniten tuulivoimaloita on Kalajoella ja Raahessa. Kalajoki, Raahe, Pori ja Ii saivat kukin vuonna 2019 yli miljoonan euron verokertymän tuulivoimaloiden kiinteistöveroista. Nykyiset korkeat tornit ja mataliin tuulennopeuksiin optimoidut voimalat mahdollistavat tuulivoiman rakentamisen myös sisämaan metsäisille alueille. Noin 70 suomalaista kuntaa hyötyy tuulivoiman tuomasta kiinteistöverotulosta, osa vähemmän, osa enemmän tuulivoimaloiden määrän mukaan. Näiden kuntien lisäksi tuulivoimaa on tällä hetkellä suunnitteilla noin 70:een kuntaan. Suurin toiminnassa oleva tuulipuisto on tällä hetkellä Kannuksen, Kalajoen ja Kokkolan kuntien alueella sijaitseva Mutkalammin tuulipuisto, jossa on 76 voimalaa.

Lestijärvi on Manner-Suomen toiseksi pienin kunta. Piskuisella Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla on asukkaita vain 737 henkeä ja tuulivoimaloita on kuntaan suunnitteilla OX2:n toimesta yhdessä hankkeessa 72 kappaletta. Lisäksi Lestijärvelle suunnitellaan kahdeksaa tuulivoimalaa osana toista hanketta, joka pääosin sijoittuu Toholammin puolelle. Mikäli kaikki suunnitellut voimalat rakennetaan, tuovat ne kuntaan miljoonaluokan verokertymän. Tullessaan tuulivoimalat suuruusluokaltaan tuplaisivat Lestijärven nykyisen verokertymän, kun mukaan lasketaan maanomistajien saamien korvausten verokertymät.

Millä mielin tuulivoimahankkeen etenemistä seurataan kunnassa, kunnanjohtaja Esko Ahonen? ”Tuulivoima on Lestijärvelle suorastaan elämän ja kuoleman kysymys. Tuulivoimasta kertyvät tulot mahdollistavat meille itsenäisenä pienenä kuntana säilymisen, jonka tulevaisuutta voisi verrata jopa vauraaseen Kauniaisten kaupunkiin. Totta kai soraääniäkin on, mutta suurin osa meistä lestiläisistä näkee, että tuuli on se luonnonrikkautemme, jonka voimme muuttaa tulovirraksi. Soravarannot, laadukas pohjavesi ja metsäalueet eivät ole nykyisellään muutettavissa rahaksi ja vaikka Lestijärvellä on vankka asema mökkipitäjänä, ei matkailussakaan nähdä suurta potentiaalia.”

Lestijärvellä on 1,4 asukasta neliökilometrillä, joten maa-alaa piisaa tuulivoimallekin. Nykyinen verokertymä on 2,3 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos tarkoittaa 90 000 euron plus- tai miinusmerkkistä muutosta. ”Tuulivoiman tuotot mahdollistaisivat meidän kunnallisveron pudottamisen usealla prosenttiyksiköllä”, Ahonen maalailee.

Kiinteistöverotulojen lisäksi tuulivoimalat tuovat tuloja maanomistajille ja piristävät elinkeinoelämää monin tavoin. Monilla paikkakunnilla majoitus- ja ravintolasektoreiden liiketoiminta on vilkastunut huomattavasti tuulivoimahankkeen myötä etenkin rakennusaikana. Myös monenlaisia muita palveluita tarvitaan projektin rakennus- ja käyttöaikana. Lisäksi yli 70 voimalan puisto myös työllistää useita tuulivoimateknikoita pysyvästi, eikä heidän asemapaikkansa voi sijaita normaalia työssäkäyntialuetta etäämmällä voimaloista.

Mitkä kunnat saavat tuulivoimaa?

Tuulivoimahanke voi saada alkunsa monin tavoin. Jotkin kunnat ovat olleet aktiivisia, kartoittaneet alueidensa soveltuvuutta ja keränneet maanomistajia yhteen. Maanomistajat tarjoavat myös aktiivisesti alueitaan tuulivoimahankekehityksen käyttöön. Toisaalta hankekehittäjät etsivät aktiivisesti sopivia alueita tuulivoimahankkeita varten. Suuret maanomistajat, kuten Metsähallitus tai Tornator, tekevät hankekehitystä hallinnoimillaan alueilla.

Suomessa kunnilla on kaavoitusmonopoli. Kunta siis lopulta päättää, tuleeko sen alueelle tuulivoimaa kaavoittamalla alueita tuulivoiman käyttöön – tai olemalla kaavoittamatta. Moni kunta, jolla on kokemuksia tuulivoimasta, kaavoittaa lisää tuulivoima-alueita. Toisaalta on harmillisia esimerkkejä pitkälle valmisteltujen hankkeiden kaatumisesta myöhäisessä vaiheessa poliittisten päätösten pysäytettyä kaavoitusprosessin. Nämä tapaukset ovat valitettavia, koska hankkeisiin on jo ehtinyt sitoutua paljon virkamiesten ja hankekehittäjien työaikaa taloudellisten panosten lisäksi. Kunnan tahtotila on olennaista, ja poliittisten päätösten linjakkuus ja pysyvyys keskeistä – samoin kuin valtakunnallisellakin tasolla.

”Meillä nousi vuonna 2012 valtuuston iltakoulussa ajatus, että miksi monessa muussa kunnassa viritellään tuulivoimahankkeita, mutta meillä ei. Yksi hankekehittäjä sattui ottamaan yhteyttä pian sen jälkeen, ja siitä se lähti liikkeelle. Myöhemmin tuli sitten YIT hanketoimijaksi. Meillä on lähdetty siitä, että katsotaan tarkkaan, mihin tuulivoima sopii ja kaavoitetaan sitä sinne. Joka kohtaan tuulivoima ei luonnollisesti sovi ja toisaalta on turha kaavoittaa alueita varalta tuulivoimalle ja sillä tavalla rajoittaa muuta maankäyttöä myöhemmin. Meillä on kaavat tehty sillä ajatuksella, että tuulivoimalle kaavoitetuille alueille sitä voidaan tehokkaasti rakentaa”, Ahonen kertoo tuulivoimahankkeiden synnystä Lestijärven alueelle.

”Päätökset on tehty yksimielisesti, vaikkakin joku eriävä mielipide on jätetty. Jääviyskysymysten kanssa on oltu erityisen tarkkana, jotta homma ei kaatuisi muotoseikkoihin. Tuulivoimahankkeiden alueella on yli 80 maanomistajaa ja kun kunta on pieni, niin jääviyksiä on pitänyt katsoa todella huolellisesti. Tässä oli avuksi se, että iso hankealue pilkottiin kolmeksi pienemmäksi osioksi. Maisema-vaikutuksista on valitettu, mutta ei muusta. Harmittaahan se, kun hallinto-oikeuksissa tuhrautui vajaa kolme vuotta. Tuulivoimateknologia ehti kehittyä valtavasti, mikä aiheutti poikkeustarvetta kaavaan, sillä voimaloista ehti tulla sillä aikaa paljon aiempaa korkeampia ja tehokkaampia. Toivottavasti rakentaminen pääse pian käyntiin. Tuulivoima on tosi iso asia Lestijärven ja monen muun maalaispaikkakunnan tulevaisuuden kannalta”, Ahonen sanoo.

 

Lue lisää tuulivoimaloiden kiinteistöveron määräytymisestä
www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tuulivoimasta-kunnille

Mainoskuva