Tuulivoima 2.0

Tuulivoimateknologian kehitys on ollut valtavan nopeaa viimeisen viiden - kymmenen vuoden aikana. Moderneimmat tuulivoimalat ovat tuotannoltaan aivan eri luokkaa kuin 2010-luvun puolivälissä rakennetut edellisen sukupolven voimalat, vaikka ne matkan päästä katsoen näyttävätkin ihan samanlaisilta. Koska tuulivoimalat tuottavat enemmän sähköä (MWh, megawattitunti) asennettua megawattia (MW) kohti, on moderneilla tuulivoimaloilla tuotettu sähkö paljon edullisempaa kuin aiemmin. Siksi tuulivoimaloiden rakentamiseen ei enää tarvita valtion tukea. Nyt voidaankin perustellusti puhua tuulivoima 2.0:sta.

Blogi - Julkaistu: 22.3.2021 - Teksti: Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Kuva: Aki Kolehmainen

Tuulivoimarakentaminen käynnistyi Suomessa huomattavasti hitaammin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Vuoteen 2009 asti tuulivoimarakentamista tuettiin investointituella. Investointituen haasteena oli epävarmuus tulevien vuosien budjetista: hankkeen kehittämistä käynnistäessä ei voinut tietää, onko investointitukea saatavilla siinä vaiheessa, kun hankkeen kaikki luvat olivat saaneet lainvoiman. Investointituen avulla Suomen tuulivoimakapasiteetti nousikin vain hiukan yli 140 megawattiin. Tuulivoiman osuus hädin tuskin näkyi Suomen sähköntuotantopiirakoissa: tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta vuonna 2008 oli 0,4 %.

Vuonna 2008 Suomessa käynnistyi uusiutuvan sähköntuotannon syöttötariffin valmistelu. Syöttötariffi oli siihen mennessä käytössä jo valtaosassa Euroopan maita, joissa tuulivoimarakentaminen oli vilkasta. Poikkeuksia olivat Ruotsi ja Norja, jotka tukivat uusiutuvan sähköntuotannon rakentamista vihreän sertifikaatin avulla. Uusiutuvan sähköntuotannon syöttötariffin käyttöönoton jälkeen tuulivoimarakentaminen otti Suomessa pieniä harppauksia 2010 ja 2012, mutta käynnistyi toden teolla vasta 2014. Syöttötariffin avulla Suomen tuulivoimakapasiteetti nousi 2044 megawattiin vuoden 2017 loppuun mennessä, ja tuulivoimalla katettiin 6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2018.

Suomi oli vuonna 2019 Euroopan valtioista sijalla 20, kun katsotaan, kuinka suuri osa vuotuisesta sähkön kulutuksesta katettiin tuulivoimalla. Hitaalla tuulivoimarakentamisen käynnistymisellä on kuitenkin ollut hyvätkin puolensa: Suomen tuulivoimalat ovat moderneja ja tehokkaita, sillä tuulivoimateknologia on kehittynyt valtavasti 2010-luvun aikana. Myöhempään rakentaen on saatu käyttöön uudempaa sukupolvea olevia voimaloita. Vuonna 2019 rakennetulla tuulivoimalalla tuotetaan vuodessa sähköä yli kaksinkertainen määrä vuonna 2009 rakennettuun voimalaan verrattuna.

Ulkonäöllisesti voimalat ovat muuttuneet vain vähän: vaaka-akselisessa tuulivoimalassa on kolme lapaa, torni ja perustukset. Voimaloiden lavat ovat kuitenkin huomattavasti pidemmät ja voimalan torni on huomattavasti korkeampi kuin vielä viisi vuotta sitten, puhumattakaan kymmenen vuotta sitten rakennetuista voimaloista. Korkeammalla tornilla pääsee kiinni aiempaa parempiin tuuliin ja pidemmillä lavoilla saa tuulen energian talteen suuremmalta alalta. Voimaloiden koon kasvun lisäksi voimaloiden tekniikassa on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat suuremman energiamäärän talteenoton. Voimaloiden hinnat eivät kuitenkaan ole kohonneet tämän kehityksen myötä, vaan päinvastoin: katsottaessa voimalan tehoon suhteutettuja kustannuksia, ovat investointikustannukset laskeneet. Tämä kehitys on mahdollistanut sen, että maatuulivoimaa on voitu rakentaa erityisesti Pohjoismaissa ilman valtion taloudellista tukea vuodesta 2019 alkaen. Suomi, Ruotsi ja Norja ovatkin tällä hetkellä johtavat Euroopan maat, kun katsotaan markkinaehtoisten – siis ilman valtion taloudellista tukea – rakennettavien tuulivoimaloiden määrää.

Tuulivoima 2.0 on syntynyt! 

Mainoskuva