Toiminnan aika on nyt

Juuri nyt ilmastonmuutoksen hillitseminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Juuri nyt tarvitaan päättäjien sitoutuminen vahvoihin toimiin, kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen nollaamiseksi 2050 mennessä, sekä selkeä tiekartta ohjauskeinoista, joilla tavoitteisiin päästään.

Blogi - Julkaistu: 15.11.2016 - Teksti: Marja Kaitaniemi

Kymmenisen vuotta sitten ilmastonmuutoksesta käyty keskustelu vilisi vielä spekulaatioita: mitä ilmastonmuutos mahdollisesti missäkin päin maailmaa tarkoittaa. Korallien pelättiin meren lämpötilan nousun myötä vaalenevan, jolloin niiden rikkaat ekosysteemit voisivat tuhoutua. Pohjoisen napajään pelättiin pienenevän vuosi vuodelta..

Nykyään ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kaikkien nähtävillä. Keväällä raportoitiin, että 93 % Australian Suuren koralliriutan koralleista on haalistunut. Pohjoisen jäämeren napajää on ollut vuosi vuodelta ennätyksellisen pieni, ja sen uskotaan sulavan kesäkaudella kokonaan viimeistään vuosisadan loppuun mennessä, ehkä jo ennen vuosisadan puoliväliä.

Ilmastonmuutoksen käynnissä olevat vaikutukset ovat siis käsinkosketeltavia ja vakavia. Lisäksi nykyään voidaan lisääntyneen tutkimustiedon ansiosta ennustaa paljon aiempaa varmemmin, mitä vaikutuksia jatkossa on odotettavissa. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viimeisin arviointiraportti kertoi muun muassa, että merenpinta on voi nousta 12-82 senttimetriä kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät suinkaan rajoitu koralleihin, napajäähän ja merenpintaan. Myös ihmisten elinkeinot ja terveys ovat vaarassa. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei saada laskuun, niin ongelmia tulevat IPCC:n mukaan aiheuttamaan mm. kuivuus, tulvat, myrskyt sekä viljelysmaiden menetykset eroosion ja suolaantumisen takia. Ilmastonmuutoksen edetessä yli 2 celsiusasteen myös pääasiallisten ruokakasvien eli vehnän, riisin ja maissin viljely on vaikeuksissa monella nykyään merkittävällä tuotantoalueella. Ilmastonmuutoksen on myös todettu olleen osasyy Syyrian sisällissotaan, ja ilmastokonfliktit ja -pakolaisuus lisääntyy sitä todennäköisemmin ja vahvemmin, mitä korkeammaksi maanpinnan keskilämpötila nousee.

Suuri haarukka pienimpien ja suurimpien mahdollisten muutosten välissä kertoo siitä, että meillä on valta valita suunta tulevalle kehitykselle. Jos käännämme päästökehityksen riittävän nopeasti, meidän on mahdollista välttää pahimmat skenaariot ja säilyttää lapsillemme elinkelpoinen planeetta - mutta se edellyttää valtavia muutoksia koko maapallolla. Muun muassa energiasektorilla vaaditaan täysiverinen vallankumous fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta sähkön ja lämmön tuotannosta sekä liikenteestä puhtaisiin tuotantotapoihin. Samoin teollisuusprosessit, jotka ovat perustuneet fossiilisiin polttoaineisiin, on pistettävä uusiksi.

Tilanteen vakavuuteen on onneksi herätty. Viime joulukuussa 191 maata hyväksyi Pariisissa ilmastosopimuksen, jonka tarkoituksena on pysäyttää ilmastonmuutos hyvissä ajoin ennen kuin keskilämpötilan nousu yltää kahteen asteeseen. Sopimus astuu voimaan 4.11.2016, minkä jälkeen katseet  on käännettävä sopimuksen toimeenpanoon. Nykyisellään maiden ilmoittamat päästövähennyssitoumukset eivät riitä Pariisin sopimuksen toimeenpanoon, vaan niitä on kiristettävä.

Johtavat maat eri puolilla maailmaa ovat silti onneksi tehneet yksipuolisia vahvoja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Johtaviin maihin on kuulunut muun muassa Saksa ja Tanska, joissa jo yli 20 vuotta sitten alettiin poliittisesti ohjata investointeja uusiutuvaan energiaan. Molemmat maat hyötyvät nyt määrätietoisuudestaan: esimerkiksi tuulivoimaloiden vienti on niille miljardibisnestä. Valtaosa Suomeenkin rakennetuista tuulivoimaloista on joko saksalaista tai tanskalaista alkuperää. Poliittisesti luotu kotimarkkina on toiminut tärkeänä kasvualustana massiiviseksi kasvaneelle vientiteollisuudelle.

Kiina on voimakkaan talouskasvun myötä noussut maailman suurimmaksi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajaksi. Se on kuitenkin myös noussut maailman suurimmaksi uusiutuvan energian rakentajaksi: viime vuonna Kiinassa rakennettiin 31 000 megawattia uutta tuulivoimaa.  Vertailun vuoksi Suomessa tuulivoimaa on yhteensä noin 1100 megawattia.

Positiivisia esimerkkejä siis on, ja näiden edelläkävijämaiden varhaisten toimien ansiosta päästöttömien energialähteiden teknologia on kehittynyt ja tuotantokustannukset laskeneet huimasti. Viime vuonna jo yli puolet maailmalla rakennetusta uudesta energiantuotantokapasiteetista oli uusiutuvaa energiaa. Eri tuotantomuodoista tuulivoiman osuus oli suurin.  

Suomi ei toistaiseksi ole halunnut ottaa edelläkävijän roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä, vaan ollut enemmänkin huolissaan päästövähennysten kustannuksista. Samalla on jäänyt huomiotta ne mahdollisuudet, joita ilmastokriisin ratkaisujen kehittäminen tarjoaa. Jos Suomi haluaa hyötyä valtavasti kasvavista puhtaiden teknologioiden maailmanmarkkinoista, poliittisten päättäjien on nyt luotava yrityksille vakaa toimintaympäristö, jossa kehittää energiamurroksen voittajaratkaisuja. Siitä taas kiittää sekä ilmakehä että Suomen talous.

Juuri nyt ilmastonmuutoksen hillitseminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Juuri nyt tarvitaan päättäjien sitoutuminen vahvoihin toimiin, kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen nollaamiseksi 2050 mennessä, sekä selkeä tiekartta ohjauskeinoista, joilla tavoitteisiin päästään.

Marja Kaitaniemi, hankekehityspäällikkö, Nordisk Vindkraft Oy

Mainoskuva