Säässä ja sähkön hinnassa voimakkaita vaihteluita

Viime vuonna säätyyppi oli pääosin sateinen ja tuulinen. Leudon talven myötä myös sähkön kysyntä oli tavanomaista vuotta niukempaa. Viime vuodesta poikkeuksellisen teki myös koronavirusepidemia, joka osaltaan laski sähkön kysyntää. Näistä syistä johtuen sähkön hintataso oli viime vuonna historiallisen matala.

Tuulivoimatuotanto - Julkaistu: 3.6.2021 - Teksti: Markus Herranen, Gasum, Evgeny Atlaskin & Jenni Latikka, Ilmatieteen laitos, Kuvat: wpd Windmanager Suomi Oy, Ilmatieteen laitos, Nordpool

 

Suomessa sähkön hinnan muutokset olivat kuitenkin suhteellisesti huomattavasti Nord-poolin muita hinta-alueita maltillisempia. Suomen tilanne erosi eritoten Norjan tilanteeseen nähden rajusti, kun sateinen sää loi Norjaan runsaan vesivoiman ylitarjontatilanteen. Norjan ylitarjontatilanne näkyi erittäin matalana systeemihintana. Suomessa sen sijaan sähkön kysyntä oli alustavien tietojen perusteella lähes 15 TWh tarjontaa runsaampaa. Pohjoismaiden suurien erojen myötä alueiden väliset hintaerot nousivat historiallisen suuriksi.

 

Sähkön hinta vuositasolla vuodesta 2005 alkaen. Datalähde: Nordpool.


Viime vuotta lähemmin tarkasteltuna nähdään vielä ajoittain erittäin suuret erot systeemihinnan ja Suomen aluehinnan välillä.

 

Pohjoismainen tuulituotanto ja systeemihinta (päiväkeskiarvolukemat). Datalähde: SKM Market Predictor Syspower.

Suomen tuulituotanto ja Suomen aluehinta (päiväkeskiarvolukemat). Datalähde: SKM Market Predictor Syspower.
Kesällä tuulivoiman kausiluontoisuuden mukaisesti tuulivoimatuotanto laski selvästi ja samaan aikaan tuulisuus oli keskiarvoja vähäisempää, mutta siitä huolimatta runsas vesivoimatarjonta romautti systeemihinnan lähes koko kesän ajaksi hyvin matalalle tasolle. Toinen erittäin matala hintajakso nähtiin loppusyksystä, jolloin vesialtaat olivat edelleen hyvin korkealla ja lämpötilat eivät laskeneet normaalin mukaisesti, vaan sää oli hyvin leuto. Samalla sää oli myös tuulinen. Suomen aluehinnassa sen sijaan suhteelliset hinnan muutokset olivat selvästi systeemihintaa maltillisempia ja hintataso ei romahtanut pitempiaikaisesti hyvin matalalle.

Kuluvana vuonna uudet tuulet ovat puhaltaneet – vuosi on ollut toistaiseksi kuin peilikuva viime vuodesta. Säätyyppi on ollut pääsääntöisesti kuiva ja tavallista niukkatuulisempi. Näin ollen sähkön hinta on noussut erittäin voimakkaasti.

Sähkömarkkinoilla futuurihinnoissa on myös nähty poikkeuksellisen suuria muutoksia sään muutoksien myötä. Sään epävarmuudesta huolimatta pidemmällä tähtäimellä sähkömarkkinoilla trendi näyttää edelleen selvälle. Vähäpäästöiset ja eritoten uusiutuvat energialähteet valtaavat tilaa fossiilisilta polttoaineilta. Kehityskulkua vauhdittaa teknologisen kehityksen lisäksi vahvassa nousussa jatkanut päästöoikeuden hinta, joka on jälleen noussut uusiin korkeimpiin lukemiin.

 

Päästöoikeuden hinta (EUADEC-21). Lähde: Gasum.

Ilmatieteenlaitoksen Evgeny Atlaskinin tuottama tuulivoimatuotannon indeksi vuodelta 2020

Tässä kuviossa on otettu huomioon tuulivoimaloiden tehokäyrät ja huomioitu tuulisuus. Laskelman pohjana on käytetty ERA5-reanalyysin tuulitietoja 100 metrin korkeudella yhdessä tuulivoimalatietojen kanssa. On huomattava, että Suomen tuulivoimaloista on mukana vain osa: 125 tuulipuistoa, joiden yhteenlaskettu nimellisteho on noin 1,5 GW. Tämä tietopaketti kuvaa kuitenkin oleellisesti tuuliolosuhteiden vaihtelua kuukausitasolla Suomen tuulivoimatuotannon kannalta.
 

Tuulivoiman tuotantoindeksi [%] vuonna 2020. Lähde: Evgeny Atlaskin, Ilmatieteen laitos.
​​​​​​​Tuuliolosuhteet olivat tuulivoiman tuotannolle edulliset lähes koko vuoden 2020. Vuoden 2020 alkupuolen tuulisuus Suomen tuulivoimatuotantoalueilla oli jopa 25 prosenttia voimakkaampaa kuin 40 vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin. Alkukesän tuulisuus oli keskiarvoihin nähden tavallista heikompaa – sen lisäksi, että vuodenaikaisvaihtelun mukaisesti tuulivoimatuotanto muutenkin vähenee kesäkuukausina. Etenkin toukokuussa tuuliolosuhteet olivat heikot, jolloin laskennallinen tuotanto oli noin 30 prosenttia keskimääräistä vähemmän. Loppuvuoden aikana Suomessa havaittiin useampia myrskyjä, minkä seurauksena tuulisuus oli ajoittain normaalia voimakkaampaa. Se nosti tuulivoiman tuotantoindeksin lähes alkuvuoden tasolle.   

Mainoskuva