Miten tuulivoimahanke kehitetään? Tutustu tuulivoimahankkeen vaiheisiin

Suomeen on suunnitteilla Suomen Tuulivoimayhdistyksen viimeisimmän hankelistapäivityksen mukaan noin 250 tuulivoimahanketta. Kuluvana vuonna valmistumassa on tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensä seitsemäntoista hanketta. Tuulivoimahankkeet koskettavat siis nyt ja tulevaisuudessa monia suomalaiskuntia. Tuulivoimainvestoinnit ovat suuria ja hankkeen kesto voi vaihdella 4 – 6 vuoteen, kun mahdollisten valitusten käsittelyaikoja ei oteta huomioon. Mitä noiden vuosien aikana oikein tapahtuu – mistä vaiheista tuulivoimahanke todellisuudessa koostuu, ja miten sen kulkuun voi kunnassa vaikuttaa?

Tuulivoimatuotanto - Julkaistu: 5.5.2021 - Teksti: Anna Tiihonen, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Kuva: Ville Suorsa

Aloite tuulivoimahankkeen käynnistämiseen voi tulla monelta eri taholta: tuulivoimahankkeisiin erikoistuneelta yhtiöltä, kunnalta tai maanomistajilta. Hanketta suunnitteleva taho on yleensä aloitetta jätettäessä tehnyt jo melko paljon alustavaa kartoitusta tuulivoiman soveltumisesta alueelle määrittäessään mm. karkeasti alueen tuulisuuden, neuvottelemalla alueen maanomistajien ja verkonhaltijan kanssa sekä selvittämällä puolustusvoimien kannan hankkeeseen. Kaavoitusaloitteen jättämisen jälkeen on kunnan itsensä käsissä, haluaako se aloittaako tuulivoimaosayleiskaavoituksen vai ei.

Mikäli tuulivoimahankeen kaavoitus päätetään aloittaa, alkaa se osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatimisella. Tässä vaiheessa määritellään muun muassa kaavan alustavat tavoitteet, selvitystarpeet, vaikutusten arvioinnin laajuus ja suunnitellaan osallistumisen järjestäminen. Seuraavana vuorossa on luonnosvaihe, jossa arvioidaan kaavan vaikutukset, pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot ja asetetaan luonnos nähtäville, jolloin siihen voi antaa kommentteja. Luonnosvaiheessa saatujen kommenttien ja lausuntojen perusteella muokataan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osalliset ja kunnan asukkaat voivat tehdä siitä huomioita ja muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään myös tarpeelliset lausunnot viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä. Lopullisen yleiskaavan hyväksyy aina kunnanvaltuusto.

Katso kaavio tuulivoiman luvittamisesta Suomessa

Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutukset selvitetään laajasti

Tuulivoimahankkeissa yhteysviranomainen eli alueen ELY-keskus tekee päätöksen sovelletaanko hankkeeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Isommissa hankkeissa (yli 10 tuulivoimalaa tai teho yhteensä yli 45 MW) YVA tehdään automaattisesti, pienemmissä viranomaisten harkinnan mukaan. Pienemmissäkin hankkeissa ympäristövaikutukset on selvitettävä, vaikka hanke ei kävisikään läpi varsinaista YVA-menettelyä. Pienemmissä hankkeissa ympäristövaikutukset selvitetään kaavaprosessissa, isommissa YVA- ja kaavaprosessissa. Tänä päivänä myös kaava voidaan laajentaa täyttämään YVA-lain vaatimukset, jolloin erillistä YVA:a ei tehdä.

Lue lisää YVA:n ja kaavan yhdistämisestä

YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Menettely jakautuu kahteen vaiheeseen, ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja toisessa vaiheessa ympäristövaikutusten arviointiselostus.

ELY-keskus tiedottaa kuntalaisia ja muita asianosaisia YVA-ohjelman kulusta, kokoaa niistä annetut mielipiteet ja lausunnot sekä lausuu hankkeesta itse. YVA-ohjelman eri vaiheista järjestetään yleisötilaisuudet, joissa hanke ja tehdyt selvitykset esitellään kuulijoille. Kansalaisilla, viranomaisilla ja muilla tahoilla on näin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoaineistoon.

Mitä selvityksiä YVA:ssa tehdään?

YVA-menettelyyn kuuluvat selvitykset kartoittavat hyvin laajasti tuulivoimahankkeen vaikutuksia. Tutkittaviin vaikutuksiin kuuluvat mm. tuulivoimahankkeen:

  • vaikutukset maisemaan ja arvokkaisiin maisema-alueisiin sekä kulttuuriympäristöön
  • vaikutukset muinaisjäännöksiin ja alueen kulttuurihistoriaan
  • vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön
    • kasvillisuus, erityisesti suojeltavat lajit ja luontotyypit
    • eläimistö, erityisesti suojeltavat lajit
    • pinta- ja pohjavedet
    • maa- ja kallioperä
  • vaikutukset alueen pesimä- ja muuttolinnustoon
  • vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin
  • äänen ja välkkeen vaikutukset
  • sosiaalisten vaikutusten arviointi
  • vaikutukset tie- ja lentoliikenteeseen sekä tutkiin
  • vaikutukset tv-vastaanottoon
  • vaikutukset elinkeinoihin
  • vaikutukset aluetalouteen
  • yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

Teknologiakehitys voi muuttaa suunnitelmia

Tuulivoimateknologia kehittyy nopeasti ja tuulivoimahankkeiden edetessä eteen voi tulla paikalle suunniteltujen voimaloiden päivittäminen uusiin, teknologisilta ominaisuuksiltaan tehokkaampiin voimaloihin. Tällöin kaavaan tai rakennuslupaan voidaan hakea joko vähäistä poikkeamista rakennusluvalla (maankäyttö- ja rakennuslaki 196/2016, MRL 175 §) tai maankäyttö- ja rakennuslain 171-174 §:n mukaista poikkeamispäätöstä kaavasta, jolla voidaan mahdollistaa esimerkiksi korkeampien tuulivoimaloiden rakentaminen. Tämä saattaa herättää kunnassa huolta siitä, mitä tapahtuu hankkeen vaikutuksille – kasvaako esimerkiksi korkeamman tai teholtaan suuremman tuulivoimalan äänitaso?

Tuulivoimalan korkeuden tai tehon (megawatti, MW) kasvaminen ei tarkoita sitä, että äänivaikutukset alueella automaattisesti kasvaisivat. Tehokkaamman voimalan lähtöäänentaso voi olla samalla tasolla teholtaan pienemmän voimalan lähtöäänentason kanssa, tai jopa tätä matalampi. Suuremmat ja tehokkaammat voimalat voivat myös tarkoittaa, että niitä rakennetaan alueelle vähemmän, kuin alun perin oli suunniteltu. Mikäli voimaloiden korkeus kasvaa tai lähtöäänentaso nousee, uudemman tuulivoimalamallin mahdollisesti aiheuttamat muutokset äänen ja välkkeen leviämiseen sekä tarvittaessa myös maisema- ja linnustovaikutuksiin selvitetään uudelleen. On hyvä muistaa, että vaikka tuulivoimaloihin tulisi muutoksia, hankkeen vaikutusten pitää edelleen pysyä aiemmin kaavoituksessa määritellyllä tasolla.

Tuulivoimaloiden purku

Tuulivoimalan käyttöikä on noin 25 vuotta – uusimpien voimaloiden kohdalla puhutaan jo yli 30 vuoden käyttöiästä. Tuulivoimalan tullessa elinkaarensa päähän se puretaan ja osat kierrätetään. Purettujen tuulivoimaloiden paikalle voidaan kunnan ja voimaloiden omistajan niin halutessa rakentaa uudet tuulivoimalat. Paikka sinänsä on arvokas, koska sinne on jo rakennettu tiet ja sähköverkko. Alueen etu on myös ennen kaikkea alueen tuulisuudesta saatavilla olevat tarkat tiedot pitkältä ajanjaksolta. Niin kutsuttuna repowering-hankkeena purettujen voimaloiden paikalle rakennettavat uudet tuulivoimalat luvitetaan aina alusta alkaen uudelleen, sillä teknologian kehityksen myötä voimaloiden koko ja sijainnit todennäköisesti muuttuvat alkuperäisistä jonkin verran.

Tuulivoimaloiden purusta vastaa aina voimaloiden omistaja. Tuulivoimahankkeen yhteydessä voidaan asettaa vakuus, josta purkukustannukset katetaan, jos omistaja ajautuisi konkurssiin tai tapahtuisi jotakin muuta odottamatonta. Omistajayritysten konkurssit ovat kuitenkin Suomen markkinoilla epätodennäköisiä. Suomen tuulivoimatoimijoista ison osan taustalla on mankalajärjestelmä, osuuskauppa tai vastaava, joiden konkursseja ei voitane pitää mahdollisina. Lisäksi hankkeiden takana on suuria ja vakavaraisia kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita, joiden äkillinen poistuminen markkinalta ei ole todennäköinen tapahtuma.

Lue lisää tuulivoimahankkeen vaiheista

Mainoskuva