Metsähallitus toimii valtion tuulivoimamoottorina ja ilmastotavoitteiden toteuttajana

Metsähallitus on valtion omistama liikelaitos, joka hallinnoi noin kolmasosaa Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Sillä on rooli paitsi julkisten hallintotehtävien hoidossa valtion mailla ja vesillä, myös vastuullisen liiketoiminnan tuottamisessa. Tähän osa-alueeseen kuuluu tuulivoimarakentamisen edistäminen Suomessa tuulivoimahankekehityksen ja valtion maa- ja vesialueiden vuokraamisen kautta. Tuulivoima vakiintui osaksi Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa ja vastuullista liiketoimintaa 2010-luvun alussa, samoihin aikoihin kun Suomen tuulivoima-ala alkoi kiihtyvällä vauhdilla kasvaa ja kehittyä.

Tuulivoima ja yhteiskunta - Julkaistu: 17.5.2021 - Teksti: Anna Tiihonen, STY. Kuva: Petri Puurunen

Metsähallituksen oma tuulivoimahankekehitys alkoi 2010-luvun alussa, mutta sen tuulivoimahistoria sai alkunsa jo vuoden 2005 tienoilla, kertoo tuulivoimapäällikkö Otto Swanljung. ”Noihin aikoihin Metsähallitus sai ensimmäiset pyynnöt yksityisiltä tuulivoimahankkeiden kehittäjiltä vuokrata metsätalouskäyttöön varattuja alueita tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Nämä demoalueille tehdyt vuokrasopimukset, tai oikeammin sopimukset maankäyttöoikeuden varaamisesta, olivat Metsähallituksen ensikosketus tuulivoimaan”, Swanljung kertoo.

Isompi vaihde tuulivoimaliiketoiminnassa laitettiin silmään vuonna 2011, jolloin Metsähallituksen kiinteistökehityspuolella perustettiin tuulivoimayksikkö ja tuulivoimahankkeita alettiin kehittää valtion maille aluksi kahden henkilön voimin.

”Ensimmäinen tuulivoimayksikön kehittämä hanke oli Iin Myllykankaan 22 tuulivoimalan kokonaisuus. Metsähallituksen liiketoimintamalliin ei kuulu valmiin tuulivoimakapasiteetin omistaminen tai energiantuotanto ja hankekehityksen jälkeen puistot myydään siis eteenpäin. Myllykankaan tuulivoimapuisto myytiin vuonna 2012. Seuraavat hankekehitysprojektit olivat Kuolavaara-Keulakkopään ja Joukhaisselän tuulivoimapuistot, jotka kehitettiin yhdessä Fortumin kanssa ja myytiin eteenpäin vuonna 2013. Tästä Metsähallituksen valtion maiden oma hankekehitystyö toden teolla alkoi”, summaa Swanljung.

Tavoitteena kolminkertainen määrä uusiutuvaa energiaa vuonna 2030

Tuulivoimahankkeiden kehitys on pitänyt nyt viisihenkiseksi kasvaneen tuulivoimatiimin kiireisenä: tällä hetkellä Metsähallituksen maille on rakennettu jo 91 tuulivoimalaa. Työn alla ja luvitettuna on toiset 90 tuulivoimalaa, niin että vuosina 2023 valtion maille on rakennettuna yhteensä noin 180 tuulivoimalaa ja noin 650 megawatin tuulivoimakapasiteetti.

Tämän lisäksi Metsähallituksella on suunnitteilla ja kehitysputkessa tuulivoimahankkeita peräti 5 500 megawatin edestä. Määrä on merkittävä, sillä se vastaa vajaata neljännestä kaikista Suomeen suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista. Swanljungin mukaan Metsähallituksen tavoitteena onkin kolminkertaistaa valtion maa- ja vesialueille rakennettu uusiutuvan energian kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä, ja tuulivoimalla on tämän tavoitteen saavuttamisessa tärkeä rooli. ”Tuulivoima on megatrendi, jossa myös Metsähallitus on lakisääteisen roolinsa puolesta vahvasti mukana. Edistämällä suomalaisen tuulivoiman rakentamista toteutamme hallitusohjelmakirjauksia uusiutuvan energian määrän lisäämisestä ja hiilineutraalin yhteiskunnan mahdollistamisesta.”

Vastuullista maanvuokrausta

Hankekehityksen lisäksi Metsähallitus myöntää edelleen maanvuokraoikeuksia valtion maa- ja vesialueilta muiden tuulivoimatoimijoiden käyttöön. Tällä hetkellä sopimuksia on solmittu noin 50 eri toimijan kanssa useista tuulivoimapuistojen alueista. Metsähallituksen hallinnoimille maille on rakennettu jo noin 10 - 15 prosenttia kaikesta Suomen tuulivoimasta.

Swanljungin kertoo, että lähtökohdat valtion maiden vuokraamiselle ovat kaikille samat. ”Aina ennen vuokraamispäätöstä teemme sisäisen esiselvityksen siitä, soveltuuko alue tuulivoimakäyttöön. Pyydämme muun muassa Metsähallituksen luontopalvelujen yksiköltä arvion alueen luontoarvoista ja siitä, onko alueella esimerkiksi suojeltavaa lajia, mikä pitäisi suunnittelussa huomioida. Tämä on myös alueen vuokraajan etu, sillä tässä kohtaa saadaan jo tärkeää tietoa alueen ympäristöstä ja soveltuvuudesta tuulivoimarakentamiseen. Kaikki vuokraajat ovat vastuullisen toimintamallimme mukaisesti tässä samalla viivalla. Esimerkiksi kilpailutilanteessa, jossa samasta alueesta on kiinnostunut useampi toimija, huomioidaan ensin aikaprioriteetti eli kuka alueesta kiinnostui ensimmäisenä. Kaikki toimijat joutuvat esittämään hankkeestaan tarkat suunnitelmat, joiden perusteella katsotaan onko alue toteutettavissa. Jos suunnitelma näyttää siltä, että hanke ei ole jostain syystä toteuttamiskelpoinen, aluetta ei vuokrata.”

Yleisesti Metsähallituksen maanvuokrausta tuulivoima-alueeksi koskee linjaus, jonka mukaan valtiolta vuokrattava maa-alue ei saa muodostaa pääosaa tulevan tuulivoimapuiston alueesta. ”Alueen vuokrauksen edellytyksenä on, että suunnitellusta tuulivoima-alueesta valtion maille rakennetaan korkeintaan noin kolmasosa hankkeesta. Loput hankkeen maapinta-alasta tulee vuokrata yksityiseltä maanomistajalta, kunnalta tai muulta taholta. Jos sääntö jossain hankkeessa ylittyy, tarkastelemme voisimmeko tehdä yhteistyösopimuksen alueesta kiinnostuneen toimijan kanssa”, Swanljung jatkaa. Tuulivoimahankkeen sijoittuessa kokonaan valtion omistamalle alueelle Metsähallituksen kiinteistökehityksen tehtävänä on suunnitella hanke pääsääntöisesti omana työnään.

Laki sanelee puolueettomuuden

Metsähallituksen lakiin kirjoitettu tehtävä on sekä harjoittaa liiketoimintaa, että toteuttaa sille osoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Julkisia hallintotehtäviä Metsähallituksessa hoitavat Luontopalvelut ja Eräpalvelut. Julkisiin hallintotehtäviin kuuluvat muun muassa Luontopalvelut-yksikön luonnonsuojelualueiden hoitoon ja lajien suojeluun liittyvät tehtävät ja viranomaislausunnot, joita myös tuulivoimahankkeiden suunnittelussa pyydetään. Siinä vaiheessa, kun hankekehittäjä haluaa vuokrata Metsähallitukselta alueen tuulivoimahankekehitystä varten, selvittää Kiinteistökehityksen tuulivoimatiimi Metsähallituksen sisäisellä esiselvityksellä soveltuuko alue lähtökohtaisesti tuulivoimatuotannon käyttöön. Sisäisessä esiselvityksessä tuulivoimatiimi kysyy Luontopalveluilta ja Eräpalveluilta sekä myös Metsätaloudelta kommentit huomioitavista asioista ja alueen soveltuvuudesta varattavaksi tuulivoimakäyttöön. Luontopalveluiden ja Eräpalveluiden kanta vaikuttaa osaltaan siihen, voiko alueen vuokrata tuulivoimakäyttöön vai ei. Mikäli alue vuokrataan tuulivoimatoimijalle, hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tai kaavoituksen aikana Luontopalveluilta mahdollisesti pyydettävät viranomaislausunnot eivät enää kulje Kiinteistökehityksen tuulivoimatiimin kautta, vaan virallista reittiä Metsähallituksen kirjaamon kautta.

Kahdenlainen roolitus saattaa herättää kysymyksiä esimerkiksi siitä, asettaako tämä Metsähallituksen hankekehittäjänä eriarvoiseen asemaan muihin alan toimijoihin nähden. Swanljung selventää asiaa: ”Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien yksikkö on lailla erotettu oma viranomaisyksikkönsä, jonka toimintaa Luontopalveluissa ohjaa ympäristöministeriö. Voisi siis sanoa, että Metsähallituksen liiketoiminta- ja julkisten hallintotehtävien välissä on taloudellinen palomuuri, joka takaa samat lähtökohdat kaikille toimijoille. Liiketoimintapuolemme ei lain mukaan saa saada etua siitä, että toimimme saman Metsähallituskonsernin alaisuudessa. Kysymme ja saamme lausunnot omista tuulivoimahankkeistamme samoilla menettelyillä, kuin muutkin tuulivoimatoimijat.”

”Toki se on myös vahvuutemme, että pystymme jo varhaisessa hankekehityksen vaiheessa tekemään sisäistä esiselvitystyötä suunniteltujen alueiden luontoarvoista - tämä palvelee meidän lisäksemme luonnollisesti myös yhteistyökumppaneitamme. Näissäkin tapauksissa luontopalvelut antavat lausuntonsa itsenäisenä toimijana omista luonnonsuojelullista lähtökohdistaan”, Swanljung jatkaa.

Merellä yhteistyössä ja mahdollistajana

Moni globaali tuulivoimatoimija katselee nyt merelle suunnitellessaan uutta tuulivoimakapasiteettia - niin tekee myös Metsähallitus.  Metsähallituksen merituulivoiman hankekehitys eroaa maalle rakennettavien hankkeiden kehittämisestä siinä, että merelle toteutetaan hankkeita tulevaisuudessa yhteistyökumppanin kanssa. Yhteistyökumppani hankekehitykseen pyritään löytämään suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta teknistaloudelliset yksityiskohdat tulevat suunnittelun edetessä mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Metsähallituksella on tällä hetkellä suunnitteilla noin 70 - 100 tuulivoimalan ja noin 1 400 megawatin merituulivoimahanke ulkomerelle Korsnäsin kunnan alueelle. Hankkeen kaavoitusaloite on hyväksytty Korsnäsin kunnanhallituksessa ja seuraava vaihe on Swanljungin mukaan tuulivoimapuiston toteutuskumppanin etsiminen. Hankkeen kaavoitus ja luvitus valmistunee vuoteen 2027 mennessä.

Metsähallitus hallinnoi valtion yleisiä vesialueita ja toimii tuulivoimahankkeiden mahdollistajana myös merellä. ”Tarjoamme maakuntakaavassa olevia merialueita vuokrattavaksi merituulivoimarakentamiseen. Alueiden vuokraaminen tapahtuu ensivaiheessa vesialueiden varaussopimuksilla. Vaikka moni maakuntakaava onkin jo melko vanha, pidämme maakuntakaavakriteerin vuokraamisen ehtona, koska sillä varmistetaan, että alueet on otettu suunnittelussa huomioon nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaisesti. Osallistumme myös uusien maakuntakaavoitettavien alueiden kartoittamiseen yhteistyössä offshore-toimijoiden kanssa”, kertoo Swanljung. Kiinnostus Suomen merialueita kohtaan on lisääntynyt vahvasti viime vuosina ja tällä hetkellä nykyiset maakuntakaavoitetut merialueet ovatkin jo pitkälti varattuina eri toimijoiden tuulivoimasuunnitelmille. On siis hyvin mahdollista, että Suomen tuulivoimakapasiteetti tulee vahvistumaan useammallakin merituulivoimapuistolla 2030-luvun aikana.

Katseet itään

Tulevaisuudessa Metsähallitus toivoo pääsevänsä kehittämään tuulivoimahankkeita myös Suomen itäisille alueille, joissa rakennettua tuulivoimaa on vielä toistaiseksi vähän. Idässä tuulivoimasuunnitelmien esteenä ovat pitkälti haasteet Puolustusvoimien tutkilla tehtävän ilmavalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamisessa. Swanljung näkee kuitenkin Itä-Suomessa suuren tuulivoimapotentiaalin ja uskoo, että lähitulevaisuudessa tutkakysymykseen löydetään ratkaisuja. ”Metsähallituksella on paljon maata Itä-Suomessa ja meille on tärkeää, että tuulivoimarakentaminen mahdollistuisi myös noille alueille. Olemme tehneet jo paljon yhteistyötä alueen maakuntien ja kuntien kanssa, jotta tuulivoimaa saataisiin rakennettua hajautetummin myös itään. Tähän haluamme yhdessä kuntien kanssa myös tulevaisuudessa panostaa. Uskon ja toivon, että tulevaisuus tuo myös ratkaisut tuulivoiman ja ilmavalvonnan järkeväksi yhteensovittamiseksi”, päättää Swanljung.

Mainoskuva