Ilmatar Windpower – Sähkönmarkkinoiden Oatly

Eletään vuotta 2009 ja Suomen hallitus on päättänyt alkaa panostaa uusiutuvan energian lisärakentamiseen. Syntyy takuuhintajärjestelmä tuulivoimalle, biokaasulle, metsähakkeelle ja puupolttoaineelle, jonka tarkoituksena on mahdollistaa päästöttömän sähköntuotannon lisääntyminen Suomessa. Ja nimenomaan tämän järjestelmä tuulivoiman osalta teki: Suomeen syntyi tuulivoimateollisuus, mikä tarkoittaa tuhansia työpaikkoja ja lukuisia alalla menestyksekkäästi toimivia suomalaisyrityksiä. Eräs yrityksistä on Ilmatar Windpower, yksi suomalaisen uuden aallon tuulivoimatuottajien pioneereista.

Tuulivoimatuotanto - Julkaistu: 17.4.2020 - Teksti: Anna Tiihonen, STY. Kuva: Ilmatar Windpower

Ilmattaren tarina sai alkunsa reilu kymmenen vuotta sitten, kun yrityksen toinen perustajajäsen Kalle Pykälä sai puhelun. Vanha ystävä Mikko Toivanen kahdenkymmenen vuoden takaa oli saanut idean: hän ja Kalle alkaisivat rakentaa tuulivoimaa Suomeen. Pykälän ensimmäinen reaktio oli varovaisen epäluuloinen, mutta kohteliaana kaverina hän päätti heittää ystävälleen vastapallon: jutellaan, kun suunnitelmista löytyy tiukkaa faktaa ja laskelmia. Ja kun laskelmat sitten tulivat, pistivät ne jauhot epäilijän suuhun. ”Tämä on selkeä homma, ajattelin, ja soitin Mikolle. Sanoin, että yhdellä ehdolla lähden mukaan: tätä aletaan tekemään sitten täyspäiväisesti - ei mitään harjoituskierroksia ja puoliksi pelissä”, muistelee Pykälä yrityksen alkusoittoa.

Totta puhuen länsinaapurissa tuolloin asuneen Pykälän tuulivoimavalaistuminen oli osaltaan myös Ruotsin jo tuolloin hyvässä vauhdissa olleen tuulivoimamarkkinan ansiota. Sitä seuranneena hän totesi, että Suomeen suunnitellun tuulivoiman syöttötariffin, maan hyvien tuulten sekä laajan pinta-alan turvin tuulivoiman rakentaminen toimisi varmasti hyvin myös Suomessa. Pian sen jälkeen tulikin muutto Suomeen.

Tuohon aikaan - noin vuosikymmen sitten - Suomen tuulivoima-ala oli vasta heräilemässä. Monessa tuulivoimahankkeita kehittävässä firmassa painettiin pitkää päivää pienellä porukalla, niin myös Ilmattaressa. ”Pioneerihengessä toimittiin, yrittäjän piti tuolloin olla itsenäinen ja ennakkoluuloton. Moni asia tehtiin silloin Suomessa ensimmäistä kertaa ja käytäntöjä vasta opeteltiin”, summaa Pykälä.

Tuulivoimarakentaminen alkoi melko lailla nollasta, sillä tuolloin Suomeen oli rakennettu viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vasta reilu sata tuulivoimalaa. Alalla oli vielä monta haastetta ratkottavana, kuten tuulivoimaluvituksen sujuvoittaminen ja Puolustusvoimien ilmavalvonnan ja tuulivoimaloiden yhteensovittaminen. Valtion myöntämässä syöttötariffissa maksettiin paljon myös oppirahoja, joita ilman tuulivoima-alan kehittyminen Suomeen ei olisi ollut tässä mittaluokassa ja näin nopeasti mahdollista.

Ilmattaren ensimmäisen tuulivoimapuiston suunnittelu ja rakentaminen sujui kuitenkin kuin elokuvissa. Luhangan kunnalla oli vahva tahtotila saada mailleen tuulivoimaa ja niinpä Keski-Suomen ensimmäisen  tuulipuiston kaavoitus tehtiin tehokkaasti ennätysajassa. Vaikka poukkoileva luvitusympäristö toi tuulivoimahankkeille omat haasteensa, ei Pykälä kritisoi alkuaikojen toimintaympäristöä. ”Suomalaisen tuulivoimarakentamisen alkuvaiheen haasteet olivat taakka, joka alkuvaiheen hankekehittäjän oli vain pakko kantaa. Tie sujuvampaan luvitus- ja muuhun toimintaympäristöön ei ole kuopaton ja uuden äärellä oppirahat lankeavat aina jonkun maksettavaksi.”

Päin seinää ja Ilmatar 2.0

Tuulivoimarakentaminen nytkähti Suomessa käyntiin toden teolla vuosien 2013 ja 2014 aikana. Tuolloin Suomeen rakennettiin 119 uutta tuulivoimalaa ja uusia hankkeita vietiin vauhdilla eteenpäin. Hyvän alun jälkeen ajettiin kuitenkin päin seinää - siltä se ainakin tuulivoimaan kaikkensa panostaneen hanketoimijan nahoissa tuntui. Vuonna 2015 Suomen uusi hallitus kirjasi leikkaavansa tuulivoiman syöttötariffia. Hal­li­tusoh­jel­man mu­kaan tuu­li­voi­ma­kiin­ti­ö­tä oli­si ra­joi­tet­tu viidenneksellä. Leikkaus ei sellaisenaan toteutunut mutta epävarmuus heikensi hetkellisesti tuulivoimahankkeita suunnittelevien yritysten ja investorien uskoa tulevaan. Saattoiko Suomeen investointiympäristönä enää luottaa?

Tietoa syöttötariffin leikkaamisesta ei otettu ilolla vastaan myöskään Ilmattaren toimistolla. Vielä 2010-luvun alussa hankkeita ei ollut mahdollista toteuttaa pelkän sähkön markkinahinnan turvin, vaan rahoituksen saamiseksi tarvittiin jokin muu takuu lainan takaisinmaksusta – ja tuulivoiman syöttötariffi toimi juuri tällaisena takuuna.

”Isku oli paha”, Pykälä kertoo. ”Jouduimme ajamaan kuluja alas, irtisanomaan henkilöstöä ja seisauttamaan hankekehityksen hetkeksi. Muistan kuinka lopulta vakiobaarissa päätimme, että täältä ei lähdetä ennen kuin päätös jatkosta on tehty. Puntaroitiin sitten mitä kaikkea oltiin jo saavutettu: oli tehty ensimmäisen tuulipuiston luvitus ennätysajassa, saatu Suomen ensimmäinen projektirahoitus tuulivoimapuistolle ja solmittu hyvät sijoittajasuhteet. Ajateltiin, että jos tämä ala vielä tästä nousee ja näistä lähtökohdista ei pysty ponnistamaan, niin ei sitten mistään. Ja sitten vedettiin vyötä kireämmälle, eikä tietenkään villeimmissäkään skenaarioissa voitu kuvitella, että ollaan lopulta näin nopeasti näin hyvässä tilanteessa.”

Kun Ilmattaressa oli tehty päätös jatkaa, alettiin etsiä aktiivisesti sopivia hankkeita. Ruotsissa nähtiin jo vuonna 2016 lähestulkoon markkinaehtoisia tuulivoimahankkeita ja tämä oli merkki myös Pykälälle - alan nousu Suomessa oli enää vain ajan kysymys. Alettiin etsiä myös rahoituskumppania, jonka kanssa toteutettaisiin Ilmatar 2.0 – yritys, joka rakentaisi jatkossa tuulivoimahankkeensa ilman valtion tukea. Jo olemassa olevien hyvien suhteiden vuoksi kumppani löytyi ja niin ensimmäinen Ilmattaren pitkäaikainen sähkönostosopimus (PPA) julkistettiin syyskuussa 2019. Teknologiajätti Google sitoutui ostamaan Kajaanin kaupungin ja Pyhännän kunnan alueelle rakennettavan Piiparinmäen tuulipuiston sähköntuotannon omaan käyttöönsä.

Sähköstä kuluttajakauppaa

Vuonna 2019 tehdyn uuden aluevaltauksen myötä Ilmatar on nyt ensimmäinen perinteinen hanketoimija, joka on laajentanut toimintaansa hankekehityksestä sähkön vähittäismyyntiin ja myy tuottamaansa sähköä omalla nimellään suoraan kuluttajalle. Ja ainoa sähköntuottaja, joka tarjoaa kuluttajalle vain ja ainoastaan tuulisähköä. Yritys lupaa, että mitä useampi suomalainen koti siirtyy Ilmattaren puhtaaseen tuulisähköön, sitä enemmän yritys rakentaa uusia tuulipuistoja ja tuottaa lisää puhdasta tuulisähköä.

Mikä sitten sai yrityksen lähtemään mukaan kuluttajakauppaan? Ajatus Ilmatar-sähkön myynnistä kuluttajalle on pyörinyt Pykälän takaraivossa yrityksen perustamisvaiheesta lähtien. Viime vuonna asia lähti etenemään, kun Pykälä tuulivoiman globaaleja tavoitteita tarkastellessaan havahtui ajatukseen, että niiden saavuttaminen pelkästään PPA-sopimusten kautta tuntui mahdottomalta. ”Pelkään pahoin, että moni tuulivoiman 2030-skenaario ei tule toteutumaan pelkkien yrityssopimusten turvin. Pitää aktivoida myös kuluttajapuoli. Riskit ovat kuluttujamyynnissä verrattaen pienet, sillä 99 prosenttia kuluttajista kyllä maksaa laskunsa eräpäivään mennessä. Halusimme myös tarjota kuluttajalle helpon vaihtoehdon konkreettiseen ilmastovaikuttamiseen. On vaikeampaa hankkia esimerkiksi uusi sähköauto kuin puhdas sähkösopimus”, summaa Pykälä.

Vaikka tuulisähkön kuluttajamyynti on lähtenyt hyvin liikkeelle, työtä on vielä paljon. Matalan intressin tuotteena puhtaankaan sähkön brändääminen ei ole helppo tehtävä. Harva huutelee sähkösopimuksellaan tai painattaa t-paitaansa sähköyhtiönsä logon.  Ilmatar on kuitenkin ottanut haasteen vastaan ja lupaa tehdä työtä pitkäjänteisesti omaa arvomaailmaansa kunnioittaen. ”Ilmattaren tuotteella on vahva arvolupaus: samalla tavalla kuin Oatly myy puhtaasti kaurapohjaisia tuotteita, myymme me puhtaasti tuulella tehtyä sähköä. Me ei myydä lihatonta lokakuuta ja samaan aikaan teurasteta lehmiä”, pamauttaa Pykälä. ”Ilmattarelta saat puhtainta mahdollista sähköä ja siinä samalla verotuloja Suomeen, et muuta.”

Mitä näkyy Ilmattaren kristallipallossa tulevaisuuden osalta? Yritys lupaa rakentaa lisää tuulivoimaa sillä vauhdilla kun resurssit mahdollistavat. Tuulisähkön myyntiä tullaan kasvattamaan niin kuluttajille kuin yrityksillekin, se on selvää. Mutta kärsivällisesti, omaa strategiaa noudattaen. Tämä ala ei ole hätäilijöitä varten, tuulivoima-alan kvartaali on neljä vuotta, Pykälä muistuttaa. Hän toivoisi alalle myös uusia osaajia, sillä kasvuvauhti koettelee jo osaavan työvoiman löytämistä. Ja senkin vuoksi, että tuulivoima-alalla toimiminen on yksinkertaisesti niin hienoa. ”Harvalla alalla pääsee tekemään näin isoja ja tärkeitä asioita. Pienellä yrittäjävetoisella firmalla ollaan saatu Suomeen satojen miljoonien investoinnit puhtaaseen energiantuotantoon ja työllistetään suoraan sekä välillisesti kymmeniä, parhaimmillaan satoja suomalaisia. Tästä on vaikea pistää paremmaksi.”

Juuri nyt Ilmattarella pitää kiirettä. Valmistumassa on yhteensä kuusi tuulivoimahanketta ja suunnitteilla kolme. Nopeasta kasvusta kertoo sekin, että viimeisen viiden vuoden aikana henkilöstö on kasvanut viidestä henkilöstä kahteenkymmeneen. Mielenkiinnolla jäämme seuraamaan, mitä seuraavassa tuulivoima-kvartaalissa ehtiikään tapahtua!

Mainoskuva