Osa 18. Miksi tuulivoimalat ovat niin korkeita?

Tuulivoimalat ovat vuosien myötä tulleet yhä korkeammiksi. Suomen korkeimman tuulivoimalan konehuone on tällä hetkellä 147 metriä korkealla. Korkeusennätys on jaettu, ja korkeimpia voimaloita sijaitsee mm. Lapualla ja Simossa. Saksassa korkein voimala on napakorkeudeltaan jo 178 metriä ja lapa käy 246,5 metrissä. Miksi tuulivoimaloista tehdään niin korkeita?

Vastaus on – yllätys, yllätys – tuulessa ja sen käyttäytymisessä. Pienikin lisäys tuulisuuden kasvussa tarkoittaa todella paljon tuulivoimatuotannon lisäyksesssä. Tuuli puolestaan käyttäytyy niin, että sen nopeus voimistuu metri metriltä ylöspäin mentäessä, kun puhutaan ihmistoimintojen kannalta olennaisista korkeuksista. Esteet, kuten metsä, aiheuttavat tuuleen pyörteitä, mikä rasittaa voimalan rakenteita ja vähentää tuotantoa. Mitä korkeammalle mennään, sitä tasaisempaa tuuli on myös laadultaan. Rannikolla tuulee lähtökohtaisesti kovaa ja esteettömästi myös matalemmalla, joten siellä riittävät matalammat voimalat. Korkeiden tornien ansiosta tuulivoimaa on voitu rakentaa myös sisämaahan ja metsäisille alueille. Korkeat tornit ovat huomattavasti kalliimpia rakentaa verrattuna matalampiin voimaloihin, mutta parempi sähköntuotto kompensoi kustannuksia.

Korkea torni mahdollistaa pidemmät lavat, mikä on myös ollenaista tuotetun energian määrän kannalta. Korkeat tornit näkyvät kauas, mutta toisaalta tuulivoimaloita on mahdotonta piilottaa riippumatta siitä, ovatko ne 120 vai 150 metriä korkeita. Mahdollisimman tehokkaita voimaloita rakentamalla saadaan jokseenkin samalla maisemavaikutuksella kerralla mahdollisimman paljon puhdasta sähköä.