Osa 32. Tuulivoimalan perustus

100 tarinaa tuulivoimasta -sarjassa nostetaan esille tuulivoima-alaan liittyviä faktoja ja tarinoita.

100 tarinaa tuulivoimasta - Julkaistu: 13.3.2019 - Teksti: Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Tuulivoimala kohtaa tuulen valtavat voimat kymmenien vuosien ajan. Vipuvarsikin on melkoinen, kun tornilla on korkeutta jopa 150 metriä. Miten voimala oikein pysyy pystyssä?                          

Voimalan ja etenkin konehuoneen valtava massa vakauttavat voimalan rakennetta, mutta tuhti perustus on silti tarpeen. Suomessa käytetään tyypillisesti maanvaraista- eli laattaperustusta, joka raudoitetaan ja valetaan betonista. Pehmeässä maaperässä perustus voidaan joutua paaluttamaan, jos massanvaihto ei riitä.

Maanvarainen perustus kaivetaan tyypillisesti maahan 2-3 metrin syvyyteen. Perustuksen halkaisija on noin 20-30 metriä, mutta suurin osa laatasta peitetään maa-aineksella. Perustukseen menee 400-800 kuutiota betonia, mikä vastaa noin sadan betoniauton kuormaa.

Toinen vaihtoehto on kallioankkuroitu perustus (direct anchoring), jota voidaan käyttää alueilla, joilla kalliopinta on joko näkyvissä tai hyvin lähellä maanpinnan tasoa. Tämän teknologian on ensimmäisenä maailmassa laajasti kaupallistanut suomalainen Peikko. Tässä perustustyypissä louhitaan kallioon perustuspohja ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Peikon kehittämässä ratkaisussa reikiin pujotetaan 12 metriä pitkät, tarkoitusta varten kehitetyt kalliopultit, joita tulee yhteen perustukseen 40-60 kappaletta. Betonia kallioperustukseen tulee vain noin 20 kuutiota. Kallioperustus on teknisesti hyvin vaativa ratkaisu, mutta se on erittäin kilpailukykyinen alueilla, missä on kallioinen maaperä, kallis betoni ja hankalat kuljetusyhteydet.

Kun tuulivoimala on tullut elinkaarensa loppuun 20-30 vuoden iässä, se puretaan. Perustus voidaan maisemoida. Perustus voidaan myös purkaa, esimerkiksi jos paikalle aiotaan rakentaa uusi tuulivoimala. Tuulivoimalaa ei nimittäin voi rakentaa vanhoihin perustuksiin: ensinnäkin uudet voimalat vaativat omien mittojensa mukaisesti rakennetut perustukset ja toisaalta käytetyn perustuksen, samoin kuin voimalankin, lujuuslaskelmat on mitoitettu tietylle elinkaarelle ja sen aikana kertyville rasituksille.

Mainoskuva