Tuulivoiman aluetaloudelliset vaikutukset

Tuulivoima on maailmanlaajuisesti voimakkaasti kasvava teollisuudenala, joka työllistää yhä enenevässä määrin myös suomalaisia. Tuulivoiman suorat aluetalous- ja työllisyysvaikutukset muodostuvat tuulivoimahankkeiden suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta sekä tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja materiaalien teollisesta valmistamisesta tuulivoimateknologiateollisuudessa. Näiden lisäksi tuulivoimatuotanto synnyttää merkittäviä kerrannaisvaikutuksia aluetalouteen, mikä näkyy niin kysynnän ja kulutuksen kasvuna kuin myös konkreettisina työpaikkoina.

Tuulivoima ja yhteiskunta - Julkaistu: 10.12.2019 - Teksti: Teksti: Heikki Savikko, Veli-Pekka Alkula, Joonas Hokkanen, Heini Koutonen, Ramboll Finland Oy. Kuva: Vilppu-Valtteri Johansson

Keväällä 2019 valmistuneessa selvityksessä (Tuulivoiman aluetalousvaikutukset, työllisyysluvut ja aluetalousvaikutukset elinkaaren eri vaiheissa) tarkasteltiin tuulivoiman aluetaloudellisia vaikutuksia koko arvoketjussa kattaen elinkaaren kaikkien vaiheiden (suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja purku) suorat ja kerrannaisvaikutukset. Kyseisessä selvityksessä selvitettiinkin ensimmäistä kertaa Suomessa tuulivoimatuotantoon liittyvien suorien vaikutusten lisäksi kaikki tuulivoimatuotannon arvoketjussa työllistettyjen henkilöiden aikaansaamat lisäkysyntä- ja lisäkulutusimpulssit sekä niiden aikaansaamat vaikutukset, eli tuulivoimatuotannon kerrannaisvaikutukset. Selvityksessä ei tarkasteltu Suomen ulkopuolisia vaikutuksia muuta kuin tuonnin ja viennin osalta.

Suorat vaikutukset käsittävät itse tuulisähkön tuotannon aikaansaamat vaikutukset kuten muutokset työllisyydessä, liikevaihdossa tai investoinneissa tuulivoimasektorilla. Tuotannon kerrannaisvaikutukset kuvaavat tuulivoimasektorilla tapahtuvien muutosten aikaansaamia kysynnän muutoksia muilla toimialoilla. Kulutuksen kerrannaisvaikutukset taas kuvaavat muuttuneista palkansaajakorvauksista seuraavaa henkilöiden kulutuksen muutosta eli kasvaneen kulutuskysynnän aikaansaamia vaikutuksia.

Tehdyssä selvityksessä eri elinkaaren vaiheiden sisältö oli lähtöoletuksineen tiivistetysti seuraava:

  • Suunnitteluvaiheessa tarkastelu kattoi hankekehitykseen liittyvät esiselvitykset, YVA- ja lupaprosessit, pohjatutkimukset, tuulimittaukset sekä muun teknisen suunnittelun. Tilastollisesti noin 1/3 suunnitelluista tuulivoimahankkeista toteutuu, mutta hankkeiden keskeytykset tapahtuvat eri vaiheissa. Tämän perusteella selvityksessä käytettiin oletusta, että kustannusten kannalta yhtä toteutuvaa hanketta kohden keskeytyy yksi hanke.
  • Rakentamisvaiheessa alkuinvestointi 10 tuulivoimalan (33 MW) tuulipuistolle arvioitiin olevan noin 50 miljoonaa euroa. Rakentamisvaihe sisältää kaikki rakentamiseen liittyvät toiminnot, kuten tiestön rakentaminen ja muu maanrakennus, sähköasennustyöt sekä tuulivoimaloiden pystytys ja verkkoliitäntä. Rakentamisvaiheen arvioitiin kestävän 1 – 1,5 vuotta.
  • Käyttövaiheen oletettiin kestävän ajallisesti 20 vuotta. Käyttövaiheessa tuulivoimatuotannon suoria toimintoja ovat tuulivoimalan normaali käyttö sekä ylläpito-, huolto- ja korjaustoimet, vakuutukset sekä hallinnointi. Käytön aikana käyttökustannusten arvioitiin olevan noin 30 miljoonaa euroa / 10 tuulivoimalan tuulipuisto.
  • Purkuvaiheessa purkukustannuksen arvioitiin olevan noin 80 000 €/voimala. Tässä oletuksena on perustuksen osalta maisemointi eikä purkaminen. Purkuvaiheessa ei myöskään huomioitu mahdollisia jäte- ja kierrätysmaksuja, koska yhteiskunnan kehittyessä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti purettaville osille on yli 20 vuoden kuluttua olemassa jälkimarkkinat.

Rakennetun tuulivoimatuotannon työllisyysvaikutukset koko elinkaaren ajalta

Suomen tämänhetkinen tuulivoimakapasiteetti (noin 2 000 MW) luo 25-vuotisen elinkaarensa aikana työtä suomalaisille yhteensä 55 800 henkilötyövuoden verran. Tuulivoimatuotannon suora työllistävä vaikutus on 2 600 henkilötyövuotta ja kerrannaisvaikutusten aikaansaama työvoiman tarve on noin 53 200 henkilötyövuotta. Tuulivoimatuotannon lisäksi Suomessa on erittäin paljon tuulivoimaloiden komponenttien valmistusta ja vientiä. Kotimainen tuulivoimateknologia työllisti vuonna 2018 noin 2 000 henkilöä. Tuulivoimahankkeen elinkaaren vaiheista eniten työpaikkoja syntyy käyttövaiheessa, joka on vaiheista myös pitkäkestoisin. Suomen tuulivoimaloiden käyttövaiheen aikana työvoiman tarve on reilu 40 000 henkilötyövuotta, joista 2 200 henkilötyövuotta on suoria vaikutuksia.

Tarkastelemalla vaikutuksia elinkaaren eri vaiheissa seuraavaksi eniten työpaikkoja syntyy tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheessa. Vuoden 2018 loppuun mennessä rakennetun tuulivoimakapasiteetin rakentaminen sai aikaan kerrannaisvaikutuksineen yhteensä noin 13 000 henkilötyövuoden työvoiman tarpeen. Suunnitteluvaiheen työllistävä vaikutus oli 1 500 henkilötyövuotta ja purkuvaiheessa työvoimantarpeen on arvioitu olevan noin 1 300 henkilötyövuotta.

Kerrannaisvaikutusten osuus tuulivoimatuotannon työllisyysvaikutuksista on erittäin merkittävä, sillä tuulivoimatuotannon suorien vaikutusten osuus on vain noin 5 prosenttia kokonaisuudesta. Tämä on kuitenkin varsin tyypillistä pääomaintensiivisillä toimialoilla. Tuulivoimakapasiteetti jakautuu kaikkialle Suomeen, mutta kolme tuulivoiman kannalta keskeisintä maakuntaa tällä hetkellä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Satakunta, joihin myös suurin osa työllisyysvaikutuksista kohdistuu.

Tuulivoimatuotanto saa aikaan merkittäviä investointeja

Kymmenen tuulivoimalan tuulipuiston (33 MW) alkuinvestoinnin suuruudeksi arvioitiin noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 25 prosenttia arvioitiin jäävän Suomeen. Loput investoinnista kohdistuvat muun muassa tuulivoimaloihin, jotka hankitaan lähtökohtaisesti ulkomailta. Kymmenen tuulivoimalan tuulipuiston käytönaikaiseksi investointitarpeeksi arvioitiin noin 30 miljoonaa euroa (mm. korjausinvestoinnit ym.), josta noin 90 prosenttia arvioitiin kohdistuvan Suomeen ja noin 10 prosenttia kohdistuu Suomen ulkopuolelta hankittaviin osiin, laitteisiin ja palveluihin.

Muuttamalla Suomen tuulivoimakapasiteetti laskelmissa käytettyjen oletusten mukaisiksi tuulivoimapuistoiksi, on Suomessa siten tällä hetkellä noin 70 kappaletta määritelmän mukaisia tuulivoimapuistoja. Tällöin Suomessa tehdyt kokonaisinvestoinnit tuulivoimatuotantoon ovat nykyisellä tuulivoimakapasiteetillä noin 5,5 miljardia euroa, joista noin 2,8 miljardia euroa kohdistuu Suomeen. Ulkomaille kohdistuvat osuudet eivät hyödytä Suomen taloutta ja niitä ei tarkasteltu laskelmissa.

Tuulivoimasektorille tehdyt suorat investoinnit synnyttävät muille toimialoille kerrannaisvaikutuksina investointeja yhteensä noin 770 miljoonan euron arvosta. Ne jakaantuvat eri elinkaaren vaiheisiin: Suunnitteluvaiheessa syntyvien investointien suuruus muilla toimialoilla on noin 16 miljoonaa euroa, rakentamisvaiheessa noin 156 miljoonan euroa, käyttövaiheessa noin 577 miljoonaa euroa ja purkuvaiheessa noin 19 miljoonaa euroa. Uusien investointien kannalta merkittävimmät elinkaaren vaiheet ovat rakentaminen ja käyttö.

Tuulivoimatuotannosta hyötyvät sekä kunnat että valtio

Nykyinen rakennettu tuulivoima kerryttää koko elinkaarensa aikana verotuloja kokonaisuudessaan noin 3,4 miljardia euroa, josta suoria verotuloja tuulivoimatuotannosta on noin 1,9 miljardia. Lisäksi kerrannaisvaikutusten kautta muodostuu verotuloja yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Maksetut verot voidaan jakaa tuote- ja tuotantoveroihin, kunnallisveroihin, yritysten yhteisöveroihin, arvonlisäveroihin sekä kiinteistöveroihin. Kokonaisuudessaan 3,4 miljardin euron suuruisista verotuloista suurimman osuuden kattavat arvonlisäverot (1 573 M€), kunnallisverot (639 M€) sekä kiinteistöverot (400 M€). Lisäksi yhteisöveroja maksetaan noin 397 miljoonaa euroa. Koko arvoketjussa maksetaan myös erilaisia tuote- ja tuotantoveroja noin 354 miljoonaa euroa.

Elinkaaren vaiheita arvioitaessa verotuloja kertyy kerrannaisvaikutuksina suunnitteluvaiheessa noin 32 miljoonaa euroa ja rakentamisvaiheessa noin 345 miljoonaa euroa. Käyttövaiheessa verotuloja kertyy yhteensä noin 2,9 miljardia euroa, josta suorat verotulot tuulivoimasektorilta kattavat noin 1,9 miljardia euroa. Vuositasolla tarkasteltuna 20 vuoden käyttövaiheen aikana kertyy verotuloja noin 147 miljoonaa euroa vuosittain. Purkuvaiheessa verotuloja kertyy yhteensä noin 36 miljoonaa euroa.

Arviot verotulojen määrästä ovat kuitenkin arvioita, sillä tehdyssä mallinnuksessa käytettiin lähtöoletusta, jonka mukaan verorakenne koko tarkastelujakson ajan on vuoden 2018 mukainen.

***

Mallin tieteellinen tausta ja yksityiskohtainen toimintaperiaate on selostettu tarkemmin Alueelliset resurssivirrat Jyväskylän seudulla-selvityksessä (Hokkanen ym. 2015). Malli on esitelty kansainväliselle tiedeyhteisölle muun muassa World Resource Forumissa ja julkaistu tieteellisessä julkaisusarjassa. Mallin mukaiset vuorovaikutussuhteet eri toimialojen välillä perustuvat Suomen virallisiin tilastoihin sekä parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon, jolloin kuvattu nykytilanne ja työllisyysvaikutukset ovat todellisia vuorovaikutussuhteita eri toimijoiden välillä.

Mainoskuva