Elinvoimaa kuntiin

Tuulivoimaa on rakennettu tähän mennessä yli 70 kuntaan ja hankkeita on lisäksi vireillä jo rakennettujen hankkeiden lisäksi yli 65:ssä kunnassa. Tuulivoiman rakentaminen on usein merkittävä investointi alueella, jonne muunlaisia investointeja on mahdollisesti vaikeaa houkutella. Kuntatalouden kurimuksen aikana tuulivoima onkin tehokas tapa saada kunnille elinvoimaa: rakennusaika tuo piristysruiskeen monenlaisten palveluiden tarjoajille ja etenkin iso hanke pienessä kunnassa muuttaa merkittävästi kiinteistöverotulojen kertymää ja siten kunnan taloutta. Uusia pysyviä työpaikkojakin on työssäkäyntialueelle odotettavissa huoltojen ja kunnossapidon kautta. Niiden määrä riippuu voimaloiden määrästä.

Tuulivoima ja yhteiskunta - Julkaistu: 13.6.2019 - Teksti: Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Kuva: YIT

Kiinteistöveroilla paikallista hyväksyttävyyttä

Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaksi kiinteistöksi lasketaan perustukset, torni ja konehuoneen eli nasellin kuori. Muut osat, kuten lavat ja voimansiirtojärjestelmä, katsotaan koneiksi ja laitteiksi, jotka eivät kuulu kiinteistöverotuksen piiriin. Nyrkkisäännön mukaan 30 prosenttia tuulivoimalan investointikustannuksista on kiinteistöverotettavaa osuutta.

Tuulivoimaloiden kiinteistöveron perusteita on muutettu kahteen otteeseen tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2013 pienennettiin ikäalennusta 10 prosentista 2,5 prosenttiin ja samalla minimiverotusarvo nostettiin 20 prosentista 40 prosenttiin. Tuulivoimalan verotusarvo laskee siis vuosittain 2,5 prosentilla, kunnes minimiverotusarvo saavutetaan. Käytännössä ikäalennus on niin matala, että tuulivoimala ei koko elinkaarensa aikana saavuta 40 prosentin minimiverotusarvoa. Muutokset karkeasti tuplasivat tuulivoimalan elinkaaren aikana kertyvän kiinteistöverokertymän vuotta 2013 edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleiden muutosten myötä tuulivoimalat siirtyivät yleisen kiinteistöveron piiristä verotettavaksi voimalaitoksen kiinteistöveron mukaan. Kunta voi itse päättää voimalaitoksen kiinteistöveron suuruuden, mutta maksimiprosentin (3,1 %) käyttö tarkoittaa tuulivoimalan kiinteistöveron osuuden kolminkertaistumista siihen tasoon nähden, jolle kiinteistöveron määrä saatettiin vuoden 2013 muutoksilla.

Ruotsissa tuulivoimaloiden kiinteistöverotus on Suomea huomattavasti kevyempää. Suomessa 3 MW tuulivoimalan elinkaaren aikainen kiinteistöverokertymä on maksimiverotuksella yli 400 000 euroa, kun taas Ruotsissa verokertymä jää elinkaaren aikaan noin 85 000 euroon. Tuulivoima-ala katsoo, että vaikka nykyinen kiinteistöveron taso heikentää Suomen kilpailuasetelmaa suhteessa Ruotsiin investointien houkuttelussa, parantaa korkeampi kiinteistöverokertymä tuulivoiman hyväksyttävyyttä kunnissa. Merituulivoimaloiden kalliimpien perustusten vuoksi niiden maksama vero on kuitenkin kohtuuton. 

Iloa budjetin tekoon kiinteistöveroista

Suomeen jo rakennettu tuulivoima on keskittynyt vahvasti länsirannikolle neljään pohjanmaan maakuntaan ja etenkin Pohjois-Pohjanmaalle, jossa on 42 prosenttia Suomen tuulivoimaloista. Myös Lapissa on paljon tuulivoimaa. Eniten tuulivoimaloita on Kalajoella, toiseksi eniten Raahessa. Kalajoki ja Raahe samoin kuin Pori saivat kukin viime vuonna yli miljoonan euron verokertymän tuulivoimaloiden kiinteistöveroista. Nykyiset korkeat tornit ja mataliin tuulennopeuksiin optimoidut voimalat mahdollistavat tuulivoiman rakentamisen myös syvälle sisämaahan. Yli 70 suomalaista kuntaa hyötyy tuulivoiman tuomasta kiinteistöverotulosta. Näiden kuntien lisäksi tuulivoimaa on tällä hetkellä suunnitteilla yli 65:een kuntaan.

Suurin toiminnassa oleva tuulipuisto on tällä hetkellä Kristiinankaupungin Metsälän tuulipuisto, jossa on 34 voimalaa. Mantteli saattaa kuitenkin jo lähivuosina siirtyä toisaalle, sillä suurin pitkälle kehitetty hanke on YIT:n Lestijärven hanke. Lestijärvi on Manner-Suomen toiseksi pienin kunta. Piskuisella Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla on asukkaita vain 737 henkeä ja tuulivoimaloita on kuntaan suunnitteilla YIT:n toimesta yhdessä hankkeessa 72 kappaletta. Lisäksi Lestijärvelle suunnitellaan kahdeksaa tuulivoimalaa osana toista hanketta, joka pääosin sijoittuu Toholammin puolelle. Mikäli kaikki suunnitellut voimalat rakennetaan, tuovat ne kuntaan miljoonaluokan verokertymän. Tullessaan tuulivoimalat suuruusluokaltaan tuplaisivat Lestijärven nykyisen verokertymän, kun mukaan lasketaan maanomistajien saamien korvausten verokertymät.

Millä mielin tuulivoimahankkeen etenemistä seurataan kunnassa, kunnanjohtaja Esko Ahonen? ”Tuulivoima on Lestijärvelle suorastaan elämän ja kuoleman kysymys. Tuulivoimasta kertyvät tulot mahdollistavat meille itsenäisenä pienenä kuntana säilymisen, jonka tulevaisuutta voisi verrata jopa vauraaseen Kauniaisten kaupunkiin. Totta kai soraääniäkin on, mutta suurin osa meistä lestiläisistä näkee, että tuuli on se luonnonrikkautemme, jonka voimme muuttaa tulovirraksi. Soravarannot, laadukas pohjavesi ja metsäalueet eivät ole nykyisellään muutettavissa rahaksi ja vaikka Lestijärvellä on vankka asema mökkipitäjänä, ei matkailussakaan nähdä suurta potentiaalia.”

Lestijärvellä on 1,4 asukasta neliökilometrillä, joten maa-alaa piisaa tuulivoimallekin. Nykyinen verokertymä on 2,3 miljoonaa euroa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos tarkoittaa 90 000 euron plus- tai miinusmerkkistä muutosta. ”Tuulivoiman tuotot mahdollistaisivat meidän kunnallisveron pudottamisen usealla prosenttiyksiköllä”, Ahonen maalailee.

Kiinteistöverotulojen lisäksi tuulivoimalat tuovat tuloja maanomistajille ja piristävät elinkeinoelämää monin tavoin. Monilla paikkakunnilla majoitus- ja ravintolasektoreiden liiketoiminta on vilkastunut huomattavasti tuulivoimahankkeen myötä etenkin rakennusaikana. Myös monenlaisia muita palveluita tarvitaan projektin rakennus- ja käyttöaikana. Lisäksi yli 70 voimalan puisto myös työllistää useita tuulivoimateknikoita pysyvästi, eikä heidän asemapaikkansa voi sijaita normaalia työssäkäyntialuetta etäämmällä voimaloista.

Mitkä kunnat saavat tuulivoimaa?

Tuulivoimahanke voi saada alkunsa monin tavoin. Jotkin kunnat ovat olleet aktiivisia, kartoittaneet alueidensa soveltuvuutta ja keränneet maanomistajia yhteen. Maanomistajat tarjoavat myös aktiivisesti alueitaan tuulivoimahankekehityksen käyttöön. Toisaalta hankekehittäjät etsivät aktiivisesti sopivia alueita tuulivoimahankkeita varten. Suuret maanomistajat, kuten Metsähallitus tai Tornator, tekevät hankekehitystä hallinnoimillaan alueilla.

Suomessa kunnilla on kaavoitusmonopoli. Kunta siis lopulta päättää, tuleeko sen alueelle tuulivoimaa kaavoittamalla alueita tuulivoiman käyttöön – tai olemalla kaavoittamatta. Moni kunta, jolla on kokemuksia tuulivoimasta, kaavoittaa lisää tuulivoima-alueita. Toisaalta on harmillisia esimerkkejä pitkälle valmisteltujen hankkeiden kaatumisesta myöhäisessä vaiheessa poliittisten päätösten pysäytettyä kaavoitusprosessin. Nämä tapaukset ovat valitettavia, koska hankkeisiin on jo ehtinyt sitoutua paljon virkamiesten ja hankekehittäjien työaikaa taloudellisten panosten lisäksi. Kunnan tahtotila on olennaista, ja poliittisten päätösten linjakkuus ja pysyvyys keskeistä – samoin kuin valtakunnallisellakin tasolla.

”Meillä nousi vuonna 2012 valtuuston iltakoulussa ajatus, että miksi monessa muussa kunnassa viritellään tuulivoimahankkeita, mutta meillä ei. Yksi hankekehittäjä sattui ottamaan yhteyttä pian sen jälkeen, ja siitä se lähti liikkeelle. Myöhemmin tuli sitten YIT hanketoimijaksi. Meillä on lähdetty siitä, että katsotaan tarkkaan, mihin tuulivoima sopii ja kaavoitetaan sitä sinne. Joka kohtaan tuulivoima ei luonnollisesti sovi ja toisaalta on turha kaavoittaa alueita varalta tuulivoimalle ja sillä tavalla rajoittaa muuta maankäyttöä myöhemmin. Meillä on kaavat tehty sillä ajatuksella, että tuulivoimalle kaavoitetuille alueille sitä voidaan tehokkaasti rakentaa”, Ahonen kertoo tuulivoimahankkeiden synnystä Lestijärven alueelle.

”Päätökset on tehty yksimielisesti, vaikkakin joku eriävä mielipide on jätetty. Jääviyskysymysten kanssa on oltu erityisen tarkkana, jotta homma ei kaatuisi muotoseikkoihin. Tuulivoimahankkeiden alueella on yli 80 maanomistajaa ja kun kunta on pieni, niin jääviyksiä on pitänyt katsoa todella huolellisesti. Tässä oli avuksi se, että iso hankealue pilkottiin kolmeksi pienemmäksi osioksi. Maisema-vaikutuksista on valitettu, mutta ei muusta. Harmittaahan se, kun hallinto-oikeuksissa tuhrautui vajaa kolme vuotta, mutta nyt ovat ensimmäiset 21 rakennuslupaa käsittelyssä. Toivottavasti rakentaminen pääse pian käyntiin. Tuulivoima on tosi iso asia Lestijärven ja monen muun maalaispaikkakunnan tulevaisuuden kannalta”, Ahonen sanoo.

Mainoskuva